Osa 45
31.10.2022Viikonloppu oli pitkä ja yksinäinen. Perjantai illalla miehellä oli teatteri esitys.
Lauantaina koko päivä yksin kun miehellä kaksi esitystä ja hän oli koko päivän teatterilla.
Sunnuntaina yksi esitys ja taas yksin.
Kannattaa muuten käydä katsomassa tuo näytelmä. Se kertoo Pukkilansaaressa vietetystä tanssi-illasta v. 1965. Näytelmä on todella hauska.
Tein hieman koruja ja katselin vähän sarjoja suoratoistolta.
Vähän omaa laatuaikaa.
Tänään maanantaina pojan tyttäret tuli klo 11 aikaan hoitoon.
Saavat tyttöjen vanhemmat käydä asioilla.
Puolen päivän aikaan tytöt meni päiväunille ja silloin oli aikaa tehdä kotitöitä. Tosin ystäväni soitteli minulle joten kotityöt jäivät sivuun.
Vähän mulla on ollut pientä masennusta joka alkoi kun piti lopettaa rakas tanssiharrastus.
Elän siinä toivossa, että tuo tanssi vielä jonain päivänä olisi mun elämässä.
Kahden viikon päästä tulee lapsuudenajan ystäväni käymään. Ihana nähdä häntä.
Minulla onkin suunnitelmissa hieman hemmottelua meille naisille.
Sitä odotellessa voikin suunnitella jo joulua. Eihän jouluun enää pitkä aika olekaan.
Joulu leivonnaisia ja ruokia voi alkaa tehdä valmiiksi pakkaseen.
Joululahjoja voi hommailla jo valmiiksi.
Tytöt haettiin neljän maissa ja nyt voi hengähtää.
Illan olenkin taas itekseni.
Mitähän keksisi?
Koruja vois tehdä mutta pää lyö tyhjää eikä näinollen tule suunniteltua uusia koruja.
Ja pitäisi muutenkin hommata uutta materiaalia.
Odotankin, että pääsen käymään Tampereen käsityömessuilla, sieltä löytyy uusia ideoita ja materiaaleja.
Kuun vaihteessa voisi käydä katsomassa taas pikkuista, perheemme uusinta tulokasta.
Jotain piristystä nyt kaipaan.
Tein hieman koruja ja katselin vähän sarjoja suoratoistolta.
Vähän omaa laatuaikaa.
Tänään maanantaina pojan tyttäret tuli klo 11 aikaan hoitoon.
Saavat tyttöjen vanhemmat käydä asioilla.
Puolen päivän aikaan tytöt meni päiväunille ja silloin oli aikaa tehdä kotitöitä. Tosin ystäväni soitteli minulle joten kotityöt jäivät sivuun.
Vähän mulla on ollut pientä masennusta joka alkoi kun piti lopettaa rakas tanssiharrastus.
Elän siinä toivossa, että tuo tanssi vielä jonain päivänä olisi mun elämässä.
Kahden viikon päästä tulee lapsuudenajan ystäväni käymään. Ihana nähdä häntä.
Minulla onkin suunnitelmissa hieman hemmottelua meille naisille.
Sitä odotellessa voikin suunnitella jo joulua. Eihän jouluun enää pitkä aika olekaan.
Joulu leivonnaisia ja ruokia voi alkaa tehdä valmiiksi pakkaseen.
Joululahjoja voi hommailla jo valmiiksi.
Tytöt haettiin neljän maissa ja nyt voi hengähtää.
Illan olenkin taas itekseni.
Mitähän keksisi?
Koruja vois tehdä mutta pää lyö tyhjää eikä näinollen tule suunniteltua uusia koruja.
Ja pitäisi muutenkin hommata uutta materiaalia.
Odotankin, että pääsen käymään Tampereen käsityömessuilla, sieltä löytyy uusia ideoita ja materiaaleja.
Kuun vaihteessa voisi käydä katsomassa taas pikkuista, perheemme uusinta tulokasta.
Jotain piristystä nyt kaipaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti